Tietoa

Mikä Vellamo on?

Vellamo on Tampereen Veden palvelu, joka näyttää ajantasaisesti tehdyistä havainnoista määritetyn Tampereen talousveden laadun yli 10 000 laskentapisteen perusteella ja paikkatietoa hyödyntäen.

Tarjoamme Vellamon kautta avoimen datan aineistoa, ja esitämme sen haettavassa muodossa. Palvelussa voit hakea oman alueesi tämänhetkiset vedenlaatua kuvaavat arvot, sekä selata aikaisempia tietoja. Tarkemmat kuvaukset esitetyistä vedenlaatutekijöistä löydät kohdasta Tietoa palvelun sisällöstä.

Avoin data

Avoimella datalla tarkoitetaan dataa, joka on vapaasti käytettävissä sellaisenaan tai joka on julkaistu sellaisessa muodossa, että myös muut järjestelmät pystyvät hyödyntämään sitä. Datan avaamisella pyritään parantamaan mahdollisuuksia hyödyntää julkisen sektorin tuottamia tietoja.

Tampereen Vesi tarjoaa vedenkäyttäjille web-käyttöliittymän sekä avoimen rajapinnan ohjelmistokehittäjille osaan online-mallin tuottamista tiedoista.

Epätarkkuuksien merkityksen vähentämiseksi Tampereen kaupungin alue on jaettu tilastoalueiden mukaisiin alueisiin. Kullekin alueelle lasketaan ominaisuuksien arvot mallinnustulosten perusteella alueelle jäävien vedenkäyttäjien laskutetulla vedenkäytöllä painotettuna keskiarvona. Ilmoitetut alueelliset arvot siis kuvaavat alueen keskimääräistä tilaa. Yksittäisten vedenkäyttäjien kohdalla ominaisuuksien arvot voivat poiketa merkittävästikin keskiarvosta.

Tietoa palvelun sisällöstä

Tampereella veden laatu täyttää hyvin terveydelliset laatuvaatimukset ja annetut laatusuositukset. Talousvesi ei saa sisältää pieneliöitä, loisia tai kemiallisia aineita sellaisessa määrin tai pitoisuuksina, joista voi olla haittaa ihmisen terveydelle. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa talousveden laadulle on asetettu direktiivin mukaiset sitovat terveydelliset laatuvaatimukset ja talousveden käyttökelpoisuutta kuvaavat laatusuositukset.

Tampereen Vesi mittaa veden laatua jatkuvasti. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen laboratoriossa tehdään veden laadun varmistamiseksi vuosittain yli 21 000 määritystä näytteistä, jotka on otettu raakavesilähteistä, puhdistusprosessin eri vaiheista sekä verkostosta. Tämän lisäksi Tampereen kaupungin ympäristöterveys valvoo veden laatua näytteistä, joita otetaan eri puolilta vesijohtoverkostoa.

Palvelun käyttöönottovaiheessa on valittu alla olevat neljä veden laatua kuvaavaa tekijää, joiden kehitystä asiakkaat voivat seurata. Esitetyt tiedot ovat vesijohtoverkostomallilla tuotettuja laskennallisia arvoja, joiden lähtötietoina ovat todelliset verkostosta ja vedentuotantolaitoksilta mitatut havainnot. Laskentatulokset päivittyvät tunnin välein, joten arvot kuvaavat ajantasaista tilannetta vesijohtoverkoston alueella. Suunnitelmissa on lisätä palveluun muistakin veden laatutekijöistä vastaavia esityksiä. Asiakkaiden toivotaan lähettävän palvelun käytettävyydestä palautetta osoitteeseen hello@superhelio.com.

pH

Veden pH arvo kertoo veden happamuuden, pH 7 on neutraali arvo. Juomaveden pH vaihtelee Tampereella välillä 7,5–8,5. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamien laatusuositusten mukaisesti vesijohtoveden pH-arvon tulee olla välillä 6,5–9,5. Luonnontilaisena pohjavesien ja pintavesien pH-arvo on Suomessa yleensä lievästi hapan, alueella pH 6-7.

Suhteellisen hapankin vesi voi maistua hyvälle eikä sillä ole terveydelle haitallisia vaikutuksia. Lähinnä ongelmia voi syntyä putkistoissa, jolloin rautaputket ja kupariputket sekä messinkiset liittimet voivat syöpyä. Hapan vesi ja putkien syöpyminen voi näkyä pesualtaissa hanojen alla vihertävänä värjäytymisenä. PH:ta säädetään vedenpuhdistuslaitoksella kalkilla tai soodalla.

Lämpötila

Länsi-Tampereella veden lämpötila on 7-9 °C kaikkina vuodenaikoina, Itä-Tampereella lämpötila vaihtelee 1-22 °C välillä. Itä-Tampereella vesi on pintavettä, josta johtuen vesi alueella on talvella kylmempää kuin kesällä. Länsi-Tampereella vesi on pohjavettä.

Kylmän veden lämpötilalle ei ole säädettyä ohjearvoa. Raakaveden lämpötila pintavesissä voi vaihdella 1-22 °C välillä, kesäaikaan pintavesi vaihtelee normaalisti 16–22 °C välillä ja talviaikaan 1-4 °C välillä. Pohjavedessä vuodenaikaiset lämpötilan vaihtelut ovat huomattavasti pienemmät, lämpötila on7-9 °C. Pintaveden käsittelyprosessissa talviaikaan lämpötila nousee yleensä hieman. Veden huomattavaa lämpenemistä saattaa esiintyä etenkin kiinteistön omassa vesijohtoverkossa.

Veden lämmetessä myös kemialliset reaktiot nopeutuvat ja esimerkiksi kloori poistuu vedestä nopeammin. Korkea veden lämpötila lisää sekä sähkökemiallista että varsinkin mikrobiologista korroosiota putkistossa.

Kloori

Tampereella vesijohtoverkostoon johdettavan veden mikrobiologinen laatu varmistetaan aina desinfioimalla joko kloorilla tai natriumhypokloriitilla. Klooria lisätään estämään bakteerien haitallinen kasvu verkostossa. Vesijohtovedessä on klooria 0,02 - 0,4 mg/l.

Raakavesi ei sellaisenaan ole juomakelpoista. Raakavedessä on epäpuhtauksina muun muassa hiekkaa, levää, ihmiselle haitallisia bakteereita ja viruksia. Juomaveden puhdistuksessa on monta eri vaihetta, joista juomaveden desinfiointi on yksi.

Juomavedessä on aina klooria sen desinfioivan vaikutuksen vuoksi. Jos juomavedessä ei olisi kloorijäämää, veden seisoessa esimerkiksi putkistossa, haitalliset mikrobit voisivat lisääntyä. Juomavettä desinfioidaan Suomessa pääosin natriumhypokloriitin vesiliuoksella (10 – 15 %). Juomaveden desinfiointi kloorin avulla tuhoaa mikrobit hapettamalla muun muassa niiden soluseinän.

Klooria kuluu vesijohtoverkostossa, ja sen pitoisuus alenee vähitellen. Kloori säilyy paremmin kylmässä kuin lämpimässä vedessä. Siksi klooripitoisuus on usein talvella suurempi kuin kesällä.

Kovuus

Veden kovuudella tarkoitetaan veden sisältämän kalsiumin ja magnesiumin määrää. Veden kovuus ilmoitetaan joko saksalaisina kovuusasteina (°dH) tai millimooleina (mmol/l). 1 °dH = 0,18 mmol/l. Suurin osa Tampereen vesijohtovedestä on pehmeää (= < 5 °dH tai 0,90 mmol/l). Hyhkyn ja Mustalammen pohjavesilaitosten läheisyydessä vesi on keskikovaa eli kovuus on noin 5,5 °dH (~1 mmol/l).

Veden kovuuden mukaan vesi voidaan jakaa eri luokkiin seuraavasti:

°dHmmol/l
0–2,1< 0,38Hyvin pehmeä
2,1–4,9< 0,88Pehmeä
4,9–9,8< 1,77Keskikova
9,8–21< 3,8Kova
yli 21> 3,8Hyvin kova

Reagoidessaan hiilidioksidin kanssa, kalsium muodostaa veteen liukenevaa bikarbonaattia. Vedestä poistuu keitettäessä hiilidioksidia, jolloin veteen liuennut kalsium saostuu. Tämä voi ilmetä vaaleana kalkkisaostumana veden pinnalla tai vesikalusteissa.

Kalsium ja magnesium ovat terveyden kannalta hyödyllisiä, mutta kova vesi haittaa pyykinpesua. Kovan veden kalsium- ja magnesiumionit muodostavat saippuan kanssa veteen liukenematonta niin sanottua kalkkisaippuaa ja saippua menettää pesutehoaan. Tällöin pesuaineen kulutus kasvaa ja pesutulos huononee, mistä on seurauksena kankaiden normaalia suurempi kuluminen. Myös synteettisten pesuaineiden teho pienenee keskikovissa ja kovissa vesissä.

Kalkki voi saostua osittain myös vesijohtoverkostoon, jolloin se suojaa metalliputkia korroosiolta. Useimmat suomalaiset vesilaitokset lisäävät tämän takia veteen kalkkia.

Veden kovuus riippuu siitä, kuinka kalkkikivipitoista maa on. Jos maaperästä liukenee veteen kalkkia, se tekee veden kovaksi. Suomessa 95 % prosenttia niin vesilaitosten kuin kaivojenkin vedestä on pehmeää. Suurempia pesuainemääriä tarvitaankin yleensä Keski-Euroopan maiden mineraalipitoisiin vesiin.

Vedenjakelujärjestelmän kuvaus

Tampereen vedenjakelujärjestelmä jakautuu maantieteellisesti kahteen toisistaan erottuvaan osaan Pyynikinharjun kohdalla. Tampereen itäpuoli, johon vedenjakelujärjestelmän kannalta kuuluu myös Pirkkala, on näistä kahdesta selvästi suurempi, ja alueella käytetään noin 36 000 m³ vettä vuorokaudessa, kun taas lännessä käytetään vajaa 13 000 m³. Pirkkalan osuus itäpuolen vedenkäytöstä on noin 3 000 m³ eli noin 8,3 %.

Itäpuolella on kaksi suurta vesilaitosta, Rusko ja Kaupinoja, jotka valmistavat korkelaatuista talousvettä Roineen ja Näsijärven vedestä. Lisäksi itäpuolella on Messukylän pohjavedenottamo, joka tuottaa noin 5 000 m³ vuorokaudessa. Itäpuoli jakautuu korkeusasemien perusteella muutamiin painepiireihin: Linnainmaa–Leinola -tasan pohjoispuoli kuuluu Atalan painepiiriin. Pirkkala, Hervanta, Hallila ja Peltolammi–Vuores muodostavat lisäksi kukin oman painepiirinsä. Kuhunkin painepiiriin vettä toimitetaan kahden eri paineenkorotusaseman kautta.

Länsipuolella on useita, hieman pienempiä pohjavedenottamoita: Pinsiö, Julkujärvi ja Saurio Ylöjärven puolella sekä Mustalampi ja Hyhky Tampereella. Länsipuoli jakautuu kahdeksi painepiiriksi: pääosa alueesta kuuluu Tesoman painepiiriin, mutta Hyhkyn–Pispalan–Pyynikin alue taas on omaa painepiiriään.

Vettä voidaan tarvittaessa johtaa idästä länteen ja lännestä itään paineenkorotuspumppaamoiden kautta, mutta pääosin alueet toimivat erillisinä.

Pirkkalan lisäksi Tampereen Vesi toimittaa vettä Lempäälään sekä tarvittaessa Nokialle, Kangasalle ja Ylöjärvelle.

Vedenlaatutiedot

Tampereen Vesi valvoo jatkuvasti kaikille vesilaitoksille ja vedenottamoille tulevan ja niiltä verkostoon lähtevän veden laatua Tampereen Veden omassa laboratorioissa tehtävillä analyyseillä sekä laitoksilla olevilla jatkuvatoimisilla, automaattisilla mittareilla. Lisäksi vesijohtoverkoston eri osissa on runsaasti kohteita (mm. päiväkoteja), joista otetaan säännöllisesti näytteitä. Näytteistä tehtävien laboratorioanalyysien perusteella varmistutaan, että vesi täyttää kaikki talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset myös kaikkialla verkostossa. Vedestä seurataan suurta joukkoa kemiallisia, biologisia ja fyysisiä ominaisuuksia. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (STM 1352/2015) määrää laatuvaatimukset ja -suositukset. Asetuksessa määriteltyjen seurattavien ominaisuuksien lisäksi Tampereen Vesi seuraa muitakin ominaisuuksia.

Tyypillisiä vedenlaatuominaisuuksia ovat mm. veden happamuus eli pH, veden kovuus, lämpötila, klooripitoisuus, rauta- ja mangaanipitoisuus, sekä maku, haju ja väri. Suurin osa Tampereen Veden toimittamasta vedestä on pehmeää eli sen kovuus on alle 5° dH. Kovuus ilmoitetaan joko saksalaisina asteina (°dH) tai millimooleina (mmol/l). Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella käsitellyn veden kovuus on 3° dH (0,54 mmol/l) ja pohjavesien 2-6° dH (0,36 -1,08 mmol/l).

Laboratoriotulokset voi tarkistaa Tampereen Veden vuosikertomuksesta ja tilastotiedoista (http://www.tampere.fi/vesi/materiaalipankki/toimintakertomuksetjaymparitoraportit.html).

Vedenjakelujärjestelmän toiminnan ja laatutekijöiden simulointi

Koska Tampereen vedenjakelujärjestelmässä on noin 780 km verkostoa, kaikkea verkoston toimintaa ei voida mitata, ja esimerkiksi verkostosta otetut laatunäytteet kertovat tarkasti vain näytteenottohetken tilanteesta näytteenottopaikan läheisyydessä. Tämän vuoksi vesilaitokset käyttävät vedenjakelujärjestelmästä rakennettua tietokonemallia, jolla voidaan simuloida, miten vesi kulkee verkostossa erilaisissa tilanteissa. Mallin avulla on mahdollista selvittää esimerkiksi virtauksia ja virtausnopeuksia yksittäisissä putkissa, energiankäyttöä, erilaisia laatutekijöitä sekä tutkia vedenjakelujärjestelmän painetasoja ajan suhteen. Mallinnuksen avulla järjestelmän toimintaa voidaan tutkia esimerkiksi tulevaisuuden ennustetilanteissa, erilaisissa poikkeustilanteissa sekä suunnitella ja vertailla erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Tampereen veden käyttöön on kehitetty jatkuvatoiminen online-malli. Kerran tunnissa malli hakee vesilaitoksen automaatiojärjestelmästä edellisen tunnin toteutuneet pumppausmäärät eri vedenottamoilla ja paineenkorotuspumppamoilla sekä vesitornien pinnankorkeudet. Näiden tietojen perusteella jokaiselle painepiirille lasketaan koko alueen keskimääräinen vedenkäyttö edellisen tunnin aikana sekä ennuste tulevaksi vuorokaudeksi. Mallissa tämä alueen vedenkäyttö jaetaan yksittäisille vedenkäyttäjille edellisen vuoden laskutetun vedenkäytön suhteessa. Hydraulisen tilan lisäksi malliin haetaan online-mittauksessa olevat laatuparametrit kaikilta vedenottamoilta. Tällaisia online-parametrejä ovat pH, klooripitoisuus ja lämpötila. Lisäksi mallin avulla lasketaan vaikeammin mitattavissa olevia laatutekijöitä, kuten veden viipymää verkostossa sekä veden alkuperää (ts. miltä tietyltä vedenottamolta vesi on peräisin).

Malli on yleisellä tasolla sekä runkolinjojen suhteen tarkka, mutta koska yksittäisten putkien sisäistä kuntoa eikä yksittäisten vedenkäyttäjien hetkellistä vedenkäyttöä tiedetä tarkasti, sisältyy malliin aina laskentaepätarkkuutta. Mitä lähemmäs verkoston laitoja ja mitä pienempää osa-aluetta tarkastellaan, sitä suurempi suhteellinen epätarkkuus on, vaikka alueellisesti tulokset ovatkin edustavia.

Laatutekijöiden mallinnus perustuu veden liikkumiseen verkostossa, minkä lisäksi kloorin hajoaminen verkostossa on mallinnettu karkealla tasolla. Yksittäisten putkien sisäinen kunto vaikuttaa erityisesti kloorin ja pH:n tarkkaan arvoon, joten erityisesti näiden tekijöiden osalta mallinnustulokset ovat lähinnä suuntaa-antavia.

Automaatiojärjestelmän tiedonsiirron häiriöt vaikuttavat myös mallinnustuloksiin, koska malli toimii täysin itsenäisesti ilman lähtötietojen tai tulosten tarkastusta automaatiojärjestelmän tietojen varassa.

Kehittäjille

Haluatko oman Vellamon tietoja käyttävän sovelluksesi esille?

Avaa lista sovelluksista

Jos olet kehittämässä tuotetta tai palvelua, joka käyttää Vellamon rajapinnan tietoja, ilmoita siitä meille osoitteeseen hello@superhelio.com niin linkitämme sivullesi.

Rajapinta (API)

Vellamon tarjoaman rajapinnan kautta pääsee käsiksi palvelun taustalla käytettyihin mallinnuksen tuloksiin. Rajapinnan käytön yhteydessä on huomioitava, että saatavilla olevat lukemat ovat simulaation tulos, eivätkä välttämättä vastaa sitä tarkkuutta mitä rajapinta tuottaa.

Termit lyhyesti

  • Alue
    Pääasiallisesti äänestysalueiden mukaan rajattu ryhmä, käytännössä kaupunginosa, jonka sisältämistä yksittäisistä pisteistä on laskettu kullekin mittarille yksi aluetta kuvaava tulos.
  • Mittari
    Veden laadun seurannassa tallennetaan ja seurataan mm. lämpötilaa ja pohjaveden osuutta. Näistä mittareista osa on tuotu esille tälle sivulle, mutta rajapinnan kautta pääsee seuraamaan myös muita saatavilla olevia mittareita.

Mittarit

Kaikki palvelun kautta saatavilla olevat mittarit.

URI: https://vellamo.tampere.fi/api/v1/measurements.json

Tyyppi: array, jossa yksittäiset mittarit objekteina

Yhden mittarin sisältö:

PropertyKuvaus
slugMittarin tunniste
nameNimi suomeksi
unitYksikkö
recommended_digitsSuositus siitä, kuinka tarkasti arvo pyöristetään näytettäessä käyttäjälle

Lista alueista

URI: https://vellamo.tampere.fi/api/v1/areas.json

Tyyppi: array, jossa yksittäiset alueet objekteina

Yhden alueen sisältö:

PropertyKuvaus
slugAlueen tunniste
nameAlueen nimi

Kaikkien alueiden viimeisimmät tulokset

URI: https://vellamo.tampere.fi/api/v1/latest.json

Tyyppi: array, jossa yksittäiset alueet objekteina

Yhden alueen sisältö:

PropertyTyyppiKuvaus
colorsobjectViimeisimmästä tuloksesta laskettu värikoodi

Property (string) on mittarin tunniste.
Value (string) on heksadesimaalina esitetty värikoodi, muodossa "#rrggbb".
latest_measurementsobjectViimeisimmät tulokset

Property (string) on mittarin tunniste.
Value (double) on suurella tarkkuudella esitetty tulos.
namestringAlueen nimi
slugstringAlueen tunniste

Kaikkien alueiden maantieteelliset koordinaatit

Tämä on suhteellisen suuri tiedosto. Käytä listaa alueista (areas.json, yllä) jos tarvitset vain yksinkertaista listaa. Tätä GeoJSON-tiedostoa voi käyttää esim. jos muodostat kartan palvelussa esitetyistä alueista.

URI: https://vellamo.tampere.fi/api/v1/areas.geojson

Tyyppi: GeoJSON

Lisätietoja: Kunkin alueen properties sisältää alueen tunnisteen slug-propertyssä, sekä nimen name-propertyssä.

Yhden alueen perustiedot, maantieteelliset rajat sekä viimeisimmät tulokset

URI: https://vellamo.tampere.fi/api/v1/area/alue.geojson

Muuttuvat parametrit:

ParametriKuvaus
alueAlueen tunniste

Tyyppi: GeoJSON

Lisätietoja: Alueen properties sisältää saman rakenteen kuin kaikkien alueiden viimeisimmät tulokset palauttava latest.json.

Yhden alueen yhden mittarin tuloshistoria

https://vellamo.tampere.fi/api/v1/area/alue/mittari/aikaväli.json

Muuttuvat parametrit:

ParametriKuvaus
alueAlueen tunniste
mittariMittarin tunniste
aikaväliJoku seuraavista:
  • hour
    Tulokset tunneittain, enintään 7 päivää taaksepäin
  • day
    Tulokset päivittäin, enintään 6 kuukautta taaksepäin
  • month
    Tulokset kuukausittain, enintään 10 vuotta taaksepäin

Tyyppi: objekti

Rakenne:

PropertyTyyppiKuvaus
areastringHaussa käytetty alueen tunniste
measurementstringHaussa käytetty mittarin tunniste
intervalstringHaussa käytetty aikaväli
minimumdoubleTulosten minimi, muutettuna sopimaan käytettäväksi skaaloissa
maximumdoubleTulosten maksimi, muutettuna sopimaan käytettäväksi skaaloissa
bottom_limitdoubleMittarin alaraja-arvo
top_limitdoubleMittarin yläraja-arvo
recommended_digitsintSuositus siitä, kuinka tarkasti arvo pyöristetään näytettäessä käyttäjälle
unitstringYksikkö
groupsarray Tulokset ryhmiteltynä käytetyn aikavälin mukaisiin ryhmiin
PropertyTyyppiKuvaus
titlestringRyhmän kuvaus
valuesarray Yksittäiset tulokset
PropertyTyyppiKuvaus
datetimestringTuloksen aikaleima muodossa YYYY-MM-DD HH:II:SS
averagedoubleKeskiarvo
minimumdoubleMinimiarvo
maximumdoubleMaksimiarvo

Tampereen Vesi pidättää oikeuden lisätä ja poistaa käytettävissä olevia parametreja. Vesilaitos ei takaa palvelun keskeytymätöntä toimintaa eikä vastaa palvelun käytöstä tai toimimattomuudesta syntyvistä mahdollisista vahingoista. Palvelun tarjoamat mallinnetut tulokset ovat suuntaa antavia, ja tekijöiden tarkoista arvoista voidaan varmistua vain laboratorioanalyysein.
Tampereen VesiOta yhteyttä

Vellamoa kehittää SuperHelio Oy